Sohvaperuna pakkasessa

Oletko ihan tosissasi,
että minun pitäisi lähteä tuonne pakkaseen?

Valmis!
Voitaiskos mennä jo sisälle?

Hei, PYSÄHDY!
Etkö sä kuule, että mä haluan jo sisälle?

Katso nyt, miten mä palelen!
Jos haluat minun viihtyvän pakkasessa, 
niin OSTA MULLE UUSI HURTAN LÄMPÖMANTTELI
(samanlainen kuin Robertolla, mutta ruskeana, kiitos).
tai se vedenpitävä fleecehaalari, jota lehdestä katsottiin!!!

Tadaa ... sainpas tahtoni läpi ja kotona ollaan!
Nyt on lenkkeilty ja 
Mä voinkin leikkiä vähän aikaa ulkona,
ei täällä niin kylmä olekaan!
Mene sinä vaan äiskä sisälle!!!!
------------------------
ETTÄ NÄIN MEILLÄ TÄNÄÄN!

Sisällä jälleen ... ja...
 sohvaperuna on näin onnellinen!
Oli siellä ulkona sittenkin kivaa. 
Nähtiin koirakaverit:
Gilda, Ville, Siiri sekä 
uusi koiruus, 7kk:n ikäinen Robertto, 
joka on saapunut vasta
torstaina Australiasta asti Suomeen. 


Terkkuja kaikille neljälle kamulle Konstalta.

Talvi tuli

Konsta oli intoa täynnä, kun toipui ensijärkytyksestä: LUNTA!
Ennen kuin ehdin kieltää, niin Konsta olikin jo
naapurin pihalla 1 - 4 vuotiaiden lasten luona leikkimässä. 

Nämä kummajaiset "piikkikävyt"
löytyivät meidän talon takaa,
kaupungin viheralueella kasvavasta kuusesta.
On siitä ainakin kymmenen vuotta aikaa,
kun ne sinne istutettiin, mutta olen ilmeisesti kävellyt
silmät kiinni polkua pitkin. Hmmm!
Kiitos yhdelle koiria ulkoiluttavalle pariskunnalle tästä tiedosta!

Mikä kuusi?

Jälleen Ollilanlaaksossa ... Nyt lumikuvia!
Hevoseste talviasussa.

Kylläpäs sitä lunta tuli muutamassa tunnissa.

Täältä on päästävä alas ...
ja aivan itse!

Pino pipoja

Niin ne jämälangat muuttuvat pikkuhiljaa pipoiksi ...

 Pienillle tytöille

 vähän isommalle tytölle ja pojalle

 ja lopuksi vielä aikuisten kokoa.

 Yhteensä kymmenen lämmintä pipoa!

Pipoja, pipoja

Minulla on hirveä määrä "jämälankoja" ja nyt kun en taas pysty ompelemaan, niin aikani kuluksi olen virkannut pipoja.
Viime torstaina tosin suunnittelin vielä koiran villapaidan neulomista, mutta koska en löytänyt sopivaa mallia, niin se sitten vain jäi ... Ja siitä neulomisesta minun kaularankani suuttuisi varmasti taas lisää, joten jätetäänpäs ne suunnitelmat!
Perjantaina naapurin pikkupoika esitteli ylpeänä isältään lainaamaansa virkattua pipoa, kun hänellä ei ole omaa sellaista. Siitähän naapurin täti innostui ja illalla valmistui eka pipo. Vaan enpäs kerrokaan vielä, montako pipoa on valmistunut yhteensä... Paksuista langoista virkkaaminen on nopeaa ja valmista syntyy hetkessä!

Naapurin pikkumiehen uusi pipo

Pikkuneidille marjapuuron värinen pipo.

Vielä kaksi nuppupeittoa!

Pikkuiselle pojanpallerolle

Pienen pienelle tytöntyllerölle

Ihania sisustuslöytöjä

Järvenpäässä käydessäni käväisin Resteamissa ja ... voi, mitä kaikkea kivaa sieltä löytyikään!

Odotan aikaa, että saan ripustaa tämän ihanan kellon seinälle,
Toistaiseksi vielä paketissa!

Syksyn uusia Tilda-kankaita.

Konstan kuulumisia jälleen

Tänään kävimme jälleen eläinlääkärissä.
Nyt on vanhat sairaudet -kuulemma- ohitse, mutta seuraavat kolme viikkoa lääkitsemmekin sitten korvia. Konstan vasemmassa korvassa hiivatulehdus. Että se siitä lääkityksestä ja diettiruoasta!
Nyt Konsta sai luvan, että saa syödä tavallista koiranruokaa!