Jälleen "poseerausta". Konsta seisoa tapitti ja odotti, että ottaisin kuvan, kun kerran kamera oli mukana.
Laadullisesti erittäin huono tuo "vauhdikas" kuva, mutta se on kuitenkin niin hauska, että oli pakko lisätä se tähän. Kuvat kertovat tällä kertaa enemmän kuin sanat vauhdikkaista ja joskus kuraisistakin lenkeistä...
Konsta on kokenut valokuvattava, mutta myös hyvin tottunut koiranvaatteiden käyttäjä. Koirien vaatteet jakavat ihmisten mielipiteitä puoleen ja toiseen. Itse olen ehdottomasti sitä mieltä, että koira tarvitsee vaatteet sateeseen ja pakkaseen!
Pääsen itsekin huomattavasti helpommalla, kun kuraisen lenkin jälkeen suihkutan vain koiran jalat puhtaiksi, eikä tarvitse pestä ja puunata kokonaan kuraista koiraa 3-4 kertaa päivässä -sellainen Konsta näet oli tämänkin lenkin jälkeen.
Ompelemani keltainen "turvaliivi" on hyväksi todettu metsäretkillä, pikkusateessa sekä pilkkopimeässäkin - näkee, missä koira mennä viilettää. Konsta tykkää liivistä, koska pukemiseen ei mene turhaa aikaa: etujalat aukoista sisään, vetoketju kiinni JA sitten menoksi!
TÄMÄ ihanan vihreä ja kevyt Hurtan sademantteli on meidän molempien mielestä parasta tällä hetkellä!
Vanhat manttelit ovat saaneet Konstan siirtymään lukuisia kertoja "takavasemmalle ja kiireesti", mutta on ne päällä kuitenkin ulos lopulta lähdetty. Näkisittepä, miten iloisena tätä ollaan puettu!
Tässä manttelissa on huomioitu myös turvallisuus! Lukuisat heijastimet on testattu tuolla syksyn synkkyydessä, sateissa ja erittäin pimeässä syyssäässä. Nyt ei kovakaan sade haittaa Konstan menoa.
Leikkauksetkin ovat tässä mallissa todella hyvät ja jopa masunaluskappale on mitoitettu poikakoirallekin sopivaksi. Voimme suositella kaikille koirakavereille!
En ole koskaan välittänyt puolikuristavasta pannasta, enkä kyllä oikein valjaistakaan, vaikka valjaat vasta hankinkin. Pikku-Konstalla oli tavallinen, perinteinen koiranpanta ja sellainen taitaa olla seuraavana hankintalistalla. Perinteinen koiranpanta on PARAS ja onhan se huomattu, että Konstakin tykkää Hurtan heijastavasta pannasta, jota käytti viime talvenkin hyvin mielissään!
Nuorempana Konstalla oli valjaat, mutta sitten jostain kumman syystä hänelle piti hankkia inhottavia puolikuristuspantoja, jotka saivat koiran kakomaan heti, jos vähänkin veti -nyt niitä ei käytetä! Mielestäni sellainen panta sopii vain harrastustoimintaan, ei tavalliselle kotikoiralle. Puolikuristuspannan takia koira oli jäädä kaksi kertaa auton alle yhden parinsadan metrin matkalla, jolloin olimme matkalla metsäreitillemme. En ymmärrä, miten se tapahtui, mutta yks kaks koira oli vapaana ja auto tuli vastaan. En miettinyt hetkeäkään, vaan menin heti ostamaan "Konstan väriset valjaat".
Kun on puhdas koira, niin silloin voi näin leppoisasti makoilla sohvalla ja katsella vaikka luonto-ohjelmia tv:stä.
Tai sitten ottaa päiväunet tuolissa äidin huivin päällä. Tosin minä ihmettelin kyllä aikani, missä kaveri on, kun en häntä heti erottanut tuosta tuolista -näin se "äidin rakas maastoutuu sisällä sekä ulkona"!
