maanantai 3. toukokuuta 2010

Ulkoilua ja kipuilua


Tässä sitä taas ollaan. Sunnuntaina oli ihan kiva käydä Kouvolassa ja nähdä pikkuväkeä pitkästä aikaa, mutta nyt sitten taas kärsitään automatkan aiheuttamista kivuista. Tiet olivat kerrassaan kamalassa kunnossa ja kyllähän me tiedettiin, mitä siitä seuraa. Minulla oli kaularanka kaiken aikaa tuettuna, mutta eihän niskatuki siinä paljon auta, kun tärinä on hirveetä. Minun pitäisi saada sellainen tärinää vaimentava istuintyyny, mutta ne maksavat aivan älyttömästi. Tähän täytyy todeta, ettei "terve ihminen" edes huomaa moista tärinää autossa, mutta kun kaularangassa vain yksi ehjä (herää kysymys, onko enää sitäkään?) nikamaväli, niin se onkin sitten toinen juttu! 

Eipä ollut yhtään kiva herätä niskakipuun tiistaina ja viettää puolet päivästä peiton alla makoilemassa, kun olisi ollut mukavampaakin tekemistä. Monta Tilda-juttua keskeneräisenä, tilkkupeitekin pahasti vaiheesssa. Syto-myssyt pitäisi toimittaa eteenpäin!!! Ja paljon muuta, joiden tekeminen aina siirtyy näiden kipupäivien vuoksi tulevaisuuteen ...

Puutarhassakin olisisi suuri projekti, mutta en tiedä, kuka sen tekisi ... -pitäisi näet vaihtaa ainakin yhteen kukkapenkkiin uudet mullat, jakaa perennat, hommata uusia perennoja, yms. 
Eräs tuttavani on kyllä antanut minulle tähän oikein hyvän neuvon; kukkien sijasta kannattaisi laittaa vain pelkkiä pensaita, havukasveja ja helppohoitoisia viherjuttuja -näin heillä tehtiin, kun hän ei enää kyennyt puutarhahommiin kolarin jälkeen (hänellä siis samanlainen kaularankavamma kuin minullakin).

Muutenkin oli ikävä päivä, vettä satoi  ... vai pitäisikö pikemminkin sanoa, että räntää!! Tänään piti lähteä tyttären kanssa ostamaan mulle hautajaisvaatteita, mutta sekin jäi kivun vuoksi sitten huomiselle. Onneksi tytölle löytyi eilen kiva musta mekko ja pojan pukukin ostettu. Toivottavasti aamulla vointini on sellainen, että kykenen lähtemään miehen kanssa ostoksille. Siunaustilaisuus on jo perjantaina! Että näin tiistaina!!!

Alla sitten maanantaina kesken jäänyt blogipäivitys ... Oli meinaan ongelmia kuvien käsittelyn kanssa, mutta nyt taitaa taas kuvat näkyä blogissa normaalisti, kun ohjelmia asennettiin uuteen läppäriini uudelleen.


Onneksi maanantaiaamuna vointini oli huomattavasti parempi. Sunnuntain Kouvolan reissu kyllä tuntui kaularangassa, mutta tuntui vielä ihan siedettävältä. Päätinkin sen vuoksi lähteä katsomaan, jokohan läheiselle Ollilanlammelle olisi tullut sorsapariskunta. Eilen aurinko paistoikin tosi kauniisti ja oli suht lämmintä, joten siellä oli ihan kiva oleskella ja kuvata. Siellä oli muitakin koiran ulkoiluttajia, saimme seuraksemme pienen kiinanharjakoiran -oli sitten ihana pentu ...  


... ja olihan se lintupariskuntakin saapunut!




Kävelin lammen rantaa ja ihmettelin, mitähän liikehdintää siellä olikaan? Sammakoita ... ja niitä ei sitten ollutkaan yksi tai kaksi!



Tämä sammakko tuli ilmeisesti opettamaan meille, miten "uidaan oikeaoppisesti sammakkoa"!


Monikohan koira muuten istuu paikallaan näin rauhallisesti katselemassa lammen elämää?
Ei elettäkään lähteä metsästämään sorsa- tai sammakkopaistia!







5 kommenttia:

  1. Kuulostaapas melkoiselta tuo sinun niskasi. Muuten niin mukava reissukin muuttuu kädenkääteessä tuskien taipaleeksi. Mistä se johtuu, että yksi ainokainen nikamaväli on ehjä? En ole perehtynyt nimittäin yhtään.

    Mutta sitten nuo kuvat!
    Aivan ihania keväisiä kuvia! :)

    Todella komeat valkovuokkopuskat. Itse en ole vielä nähnyt valkovuokkoja mutta takapihallamme loistaa jo ihanaisia sinivuokkoja!

    VastaaPoista
  2. Moikka!
    No onpas sinnulla ollut matka. Kipuilu on hirvittävää eikä sitä tiedä sellainen, jolla niitä ei ole rankemman mukaan ollut.
    Minä painiskelin alkutalvesta olkapääleikkauksen jälkeen hermokivuissa ja siinä meinasi mielenterveys mennä, se on kamalaa.
    Toivottavasti sinulla on parempi päivä tänään.

    Meilläkin eilinen päivä oli pilvinen ja satoi lunta sekä vettä yhtäaikaa!!! Tosi outoa!
    Nyt paistaa aurinko ja linnut laulavat iloisesti, joten toivotan sinulle lämpöisiä hetkiä.

    VastaaPoista
  3. Kiitos Marika ja Lennu.
    Lennu: Nuorempana ihmettelin tätini reumakipuilua, miten se voi invalidisoida ihmisen joinakin päivinä aivan kokonaan. Enää en ihmettele ...
    Toivottavasti olkapääsi on nyt kunnossa. Hermokivut ovat kamalia!

    Marika: Mistähän minä niitä sinivuokkoja löytäisin? Yksi ainokainen kukka tuolla takapihalla vain.
    Nämä mun vaivat ovat seurausta 5 auton ketjukolarista 9/2001, jossa mun pikkunen Micra kutistui edestä sekä takaa ja meni lunastukseen,kuten peräänajaneen autokin, kun siinä etuosa rutussa. Muille (8) ei käynyt kuinkaan, mulla whiplash... -no joo, eihän niille muille autoillekaan käynyt juuri kuinkaan, pieniä lommoja. Oireiden pahentuessa tehtiin lisätutkimuksia ja 2003 syksyllä löytyi kaularangan funktionaalisessa MRI-kuvauksessa transversaaliligamenttivaurio, densin kärki on "mutkalla", jne... V.2005 jälkeen keskityttiin vasta muistiongelmiin, huimaus, yms. oireisiin. Pitkä juttu, mutta tuossa pääkohdat.

    Mukavaa viikonjatkoa teille molemmille!

    VastaaPoista
  4. Niin kauniita luontokuvia olet onnistunut taasen ottamaan. Konstalle tais vesi olla vielä liian kylmää!? Vai onko koira kauhee vesipeto :)
    Kurjaa tollaset kivut :( Aikalailla rajoittaa elämää. Jaksamisia sinne ja lämpöisiä kevät päiviä :O)

    VastaaPoista
  5. Kiitos Heli.
    Konstahan ei ole vesipeto, mutta nyt kyllä näytti, että olis saattanut mennä syvemmällekin veteen (IHME!) ...

    VastaaPoista